Pelikellossa noin kymmenen sekuntia, pallo pelattiin alaspäin omaa maalia kohti vailla kunnon osoitetta ja niinpä hereillä ollut hyökkääjä pisti marjan pömpeliin, 0-1, shokkialku. Ja shokkialku tuntui kipsaavan Kerhon jalat ja pään, ikäänkuin odoteltiin mitä naapuri seuraavaksi tekee. Kolmen minuutin kohdalla kohellettiin hyökkäyspään sivuraja ensin naapurille, mutta Walter nipsaisi kuulan takaisin itselleen ja tärskäytti sen terhakasti ylämummoon ja peli tasan. Taktisten kuvioiden selvittely vaihtopenkillä viiden minuutin kohdalla eskaloitui Leon 2-1 osumaan, josta ei siis suurempia havaintoja ole. Peli alkoi näyttää hieman paremmalta, vaikkei silti loistokkaalta, niin helposti keskustan läpi puhkottiin hyökkäyksiä. Jurosen kuperkeikkavippaus päätyi vielä päätyseinään ennenkuin Voutilainen tyrmättiin maalialueen rajalla rujosti kentän pintaan. Tästä seurannut vapaapotku lävisti heppoisen muurin, asialla Walter feat. hevosenpotku. Ensiesiintymisensä Kerhon sinipaidassa suorittanut Arin esitteli seuraavaksi pallonhallintataitojaan: ripeä spurtti kohti veskaria, pallo nohevasti sivulle, veskari maihin, ohitus ja pallo tyhjään maaliin. Lupaava 4-1 tilanne siis tauluun ja peli olisi voitu pistää pakettiin. Mutta ei sitten laitettu vaan jälleen annettiin liikaa tilaa keskellä ja eittämättä tyylikkään seinäsyöttökuvion päätteeksi pallo kaivettiin Kerhon maalista. Vajaa minuutti ekaa puolikasta jäljellä, Kalle hiipi puolustajien taakse, Leo havaitsi tämän ja laittoi pitkän pallon ylös eikä Kallelle jäänyt muuta tekemistä kuin ohjata namupassi suoraan ilmasta tolpan viereen ja vaihtaa tulostaululle 5-2 lukemat. Juuri ennen taukovihellystä Liedon häkkäri kiskaisi pitkämäkimäisen avauksen kohti Kerhon maalia, hyökkääjän ja Vertin kohtaaminen päätyi edellisen osumiseen palloon ja siitä pallon vierimiseen maaliviivan yli. 5-3 siis tauolle pohtimaan puolustushengen nostamista.

Eipä tainnut hengennostatus toimia, sillä 25 sekunnissa diagonaalisyöttö timantin läpi vapautti hyökkääjän pahantekoon Niko "Lindholmin" jäädessä aavistuksen maaliviivalle, näin siis 5-4 tauluun. Lieto piti Kerhon varpaillaan pelaten huonosti seuratuille pelaajille pystysyöttöjä. Neljän minuutin kohdalla Leo sai pallon yläkerrassa, malttoi pitää sitä hetken aikaa, jotta Moilanen sai jalkansa liikkeelle. Näihin liikkuviin jalkoihin tulikin mainio poikittaissyöttö ja Moilasen laukaus venytti verkot tötterölle. Pitkään ei kahden maalin johto kestänyt, vaan minuutin päästä jälleen puolustuksen läpi juostiin ja pallo Lindholmin ohi, 6-5. Leon aktiivinen prässi sentään hyökkäyspäässä aiheutti pallonriiston, varma laukaus takanurkkaan pisti loppulukemat 7-5 näytille.

Oma peli oli kyllä harvinaisen sekaisin ja tämän Lieto käytti armotta hyväkseen. Kentän keskusta ammotti sepposen selällään vain odottaen ristisyöttöjä. Toistuvat ohjeet "Keskusta kiinni" otettiinkin varmaan jotenkin poliittisesti, tiedä häntä. Ehkäpä myös kuulas talviaamun pakkanen ja taivaalla loimottanut täysikuu jäykistivät hermosolut kentän puolella, niin oudon hermostunutta oli suorittaminen eikä tilannetta auttanut molempien maalivahtien uinailutkaan. Vai oliko kyseessä tahmean lattian vaikutuksia... Positiivistakin toki löytyi, maalihanojen aukeaminen ja Arinin mallikas debyytti, pelimiehessä on ainesta!

Tarkemmat tilastot:

https://www.palloliitto.fi/ottelu/1394629