Lasten ja nuorten turvallisuus

Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat Turun Pallokerhossa

Toukokuussa 2014 on tullut voimaan laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014), joka koskee lasten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Se antaa seuralle mahdollisuuden tietyin edellytyksin selvittää vapaaehtoisen rikostausta.

Turun Pallokerho johtokunta on hyväksynyt tähän dokumenttiin kirjatut toimintatavat kokouksessaan 19.10.2021.

Ennaltaehkäisy: Miten varmistaa alaikäisten turvallisuus harrastetoiminnassa?

a) Luodaan käytännöt alaikäisten turvallisuutta koskevien asioiden käsittelemiseksi sekä kootaan yhteen toimenpiteet ja käytännöt, joilla edistetään alaikäisten turvallisuutta.
Ohjeistus hyväksytään seuran johtokunnassa ja se päivitetään 2 vuoden välein.
Yhteisesti sovittu ohjeistus ja siihen perehdytys on erityisen tärkeää, kun toimintaan tulee mukaan uusia ihmisiä. Tämä ohjeistus löytyy seuran nettisivuilta.

b) Seuran vastuuhenkilö alaikäisten turvallisuutta koskevissa kysymyksissä on Pia Zettinig.

c) Seura pyrkii vahvistamaan avointa ja kunnioittavaa ilmapiiriä, jossa myös vaikeista asioista pystytään keskustelemaan avoimesti ja jossa lapsille ja nuorille korostetaan, että kaikista asioista voidaan puhua yhdessä.

d) Seura lisää toiminnassa mukana olevien tietoisuutta häirinnästä ja sitä koskevista toimintaohjeista. Varmistetaan, että ohjeet ja käytännöt ovat kaikkien tiedossa. Lisätään tieto seuran ohjeista valmentaja- ja toimihenkilösopimuksiin sekä rekrytointi-ilmoituksiin.

e) Seura tiedottaa lasten ja nuorten vanhemmille lasten turvallisuutta koskevista kysymyksistä osana muuta tiedottamista esimerkiksi vanhempaintapaamisissa.

f) Seura varmistaa, että lapset ja nuoret tietävät, mitä tehdä ja keneen voi olla yhteydessä, jos tuntee oman turvallisuutensa uhatuksi. Seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä puhuminen ei saa olla tabu, vaan yksi keskusteluteema muiden joukossa.

g) Lapset ja nuoret voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja saada oman äänensä kuuluviin. Erilaisia osallisuuden tapoja voivat olla esimerkiksi lasten ja nuorten itsensä laatimat pelisäännöt omalle harrasteryhmälle sekä kyselyt lapsille ja nuorille.

h) Seura luo selkeät käytännöt alaikäisten kanssa toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten rekrytointiin. Toimijat tulee haastatella ja selvittää heidän taustojaan. Toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin on kirjattava vastuut ja sitoutuminen alaikäisten turvallisuutta koskeviin toimintaohjeisiin.

i) Rikosrekisteriotteen tarkistaminen tehdään myös vapaaehtoisilta.

j) Toiminnan läpinäkyvyyttä seuran sisällä lisätään mm. seuraavin keinoin:
Suositaan tiimityötä, kun toimitaan alaikäisten kanssa. Pyritään siihen, että ryhmässä on aina vähintään kaksi aikuista, esimerkiksi ohjaamassa harrasteryhmiä tai leirien yövahteina. Suositaan avointa toimintaa, johon esimerkiksi vanhemmat pääsevät tutustumaan.

k) Seurassa toimii lasten ja nuorten luottohenkilö
Tehtävään valitaan siihen soveltuva lasten ja nuorten luottamusta nauttiva vapaaehtoinen, jonka puoleen heidän on helppo kääntyä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa.

m) Seura kouluttaa vapaaehtoisia ja kerää heiltä palautetta
Vapaaehtoisille järjestetään koulutusta, jossa käsitellään tässä ohjeessa esiin tuotuja asioita ja menettelytapoja. Lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan kerätään palautetta vapaaehtoistoiminnasta, erityisesti lasten turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvistä asioista.
Puuttuminen: Mitä sitten, kun häirintää tapahtuu?

a) Varmistetaan, että toiminnassa mukana olevat ovat tietoisia häirintäepäilyjen ja -tapausten varalle luoduista käytännöistä. Ikävissäkin tapauksissa on helpompi edetä, kun toimintatavat on yhteisesti sovittu ja ne ovat kaikkien tiedossa. On erittäin tärkeää, että lapset ja nuoret tietävät, keneen he voivat olla yhteydessä.

b) Tarkistetaan huolellisesti kaikki valitukset ja epäilyt. Niihin tulee aina suhtautua vakavasti. Vaikka kysymyksessä ei olisikaan vakava epäily hyväksikäytöstä, vaan pikemminkin huoli siitä, että aikuisen tai nuoren käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, siihen tulee puuttua. Seura on yhteydessä osapuoliin ja lapsen tai nuoren vanhempiin. Kun puhutaan sukupuolisesta häirinnästä, puhutaan usein sellaisista tilanteista, joissa ei ole kysymys rikoksesta, vaan asiattomasta käytöksestä.

c) Puututaan rikosepäilyihin välittömästi. Jos on syytä epäillä, että kysymyksessä on rikos eli rikoslaissa mainittu teko, on otettava viipymättä yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen. Seura on yhteydessä myös lapsen tai nuoren vanhempiin. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on hänen kasvuympäristössään kohdistunut rikos. Poliisi selvittää, onko tapahtunut rikos, missä olosuhteissa se on tapahtunut ja keitä asia koskee.

d) Hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilannetta ei kannata hoitaa yksin, vaan keskustella heti neuvoa antavan vaitiolovelvollisen ammattiasiantuntijan kanssa. Mahdollisia asiantuntijatahoja ovat kunnan perheneuvola, Sexpo-säätiö, Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen.

e) Toimitaan lasten ja nuorten edun mukaisesti. Lasten ja nuorten turvallisuus on tärkeintä. Huolehditaan, että mahdollinen häirintä tai hyväksikäyttö eivät jatku.
Mikäli aikuisen käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, se otetaan puheeksi hänen kanssaan välittömästi. Mikäli nuoren käyttäytyminen aikuista kohtaan on epäasiallista, asiaan puututaan heti. Jos kyseessä on vakavampi epäily häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja tekijän välinen kanssakäyminen katkaistaan, kunnes asia on selvitetty. Jos lapsen tai nuoren vanhemmat eivät ole tietoisia tilanteesta, heihin otetaan yhteyttä. Jos teko tai sen yritys täyttää rikoslain kuvauksen, ollaan viipymättä yhteydessä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen.

f) Viestitään selvästi ja totuudenmukaisesti. Varmistetaan, että kaikkia osapuolia, mahdollista epäiltyä, uhria ja uhrin vanhempia kuullaan huolellisesti tapahtuneesta. Huolehditaan siitä, että kaikki osapuolet tietävät, miten valituksen tai epäilyn käsittely etenee seurassa ja miten seura on reagoinut asiaan, esimerkiksi tehnyt ilmoituksen lastensuojeluun tai poliisille.
Ulospäin viestittäessä huolehditaan sekä mahdollisen uhrin että tekijän oikeusturvasta.

Lähteet

Aiheesta laadittu opas verkossa: https://www.seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seuratoimijat/vapaaehtoiset/getfile.php?file=308, viitattu 14.9.2021

Vapaaehtoisen rikostaustaote: https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriote/vapaaehtoisenrikostaustaote.html, viitattu 14.9.2021


   
Lisää uutisia
Turun Pallokerho ry
«  Kesäkuu   »
Kategoriat